Keskisuomalainen Oyj on suomalainen mediakonserni, jonka tunnetuimpiin sanomalehtiin kuuluu Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat ja Savon Sanomat. Konserni julkaisee myös lukuisia kaupunkilehtiä kuten Helsingin Uutiset, Vantaan Sanomat, Länsiväylä ja Tamperelainen. Vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli 202,7 miljoonaa euroa ja työllisti yli 2000 henkilöä.

Yhteistyötä vuodesta 2018 alkaen

Yhteistyö Vaalikonepalvelun kanssa käynnistyi vuoden 2018 presidentinvaaleista, kun Mediatalo Keskisuomalainen etsi luotettavaa vaalikonetoimittajaa. Kilpailutusvaiheessa oli mukana useampi suomalainen IT-palveluntarjoajia. Loppusuoralla Keskisuomalainen sai suosituksen Vaalikonepalvelusta. Vahvat asiakasreferenssit, kokemukseen pohjautuva vaalikoneosaaminen ja realistinen, tarpeisiin vastaava tarjous vakuuttivat. Näin alkoi yhteistyö, joka on jatkunut valtakunnallisista vaaleista toiseen.

Ensimmäiset tuplavaalit vaalikoneessa

Keväällä 2025 Suomessa järjestettiin vaalikonehistorian ensimmäiset tuplavaalit, joissa äänestettiin samanaikaisesti sekä alue- että kuntavaaleissa. Edellisen kerran vastaava yhdistelmä toteutui vuonna 1996, jolloin Suomessa pidettiin yhtä aikaa eurovaalit ja kunnallisvaalit.

Vaalikoneprojekti käynnistyi hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja yksi keskeinen kehityskohde oli vaalikoneen sovittaminen tuplavaaleihin. Jotta ehdokkaan käyttökokemus säilyisi selkeänä ja vaivattomana, vaalikoneen käyttöliittymää muokattiin tukemaan tilannetta, jossa sama ehdokas oli mukana sekä alue- että kuntavaaleissa.

Tiivistä yhteistyötä ja selkeä työnjako

Projektin toteutus eteni ketterästi tiiviissä yhteistyössä Vaalikonepalvelun ja Keskisuomalaisen välillä. Vaalikonepalvelu vastasi vaalikoneen teknisestä kokonaisuudesta, kuten laskenta-algoritmien suunnittelusta, järjestelmän toimintalogiikasta, pilviympäristön arkkitehtuurista, kuormituksen hallinnasta ja tietoturvaratkaisuista.

Keskisuomalaisen toimitus laati vaalikoneen sisällön, kuten kysymykset ja väittämät. Asiakas vastasi käyttöliittymän visuaalisen ilmeen suunnittelusta sekä vaalisisällön syöttämisestä järjestelmään.

Uudet ominaisuudet: arvokartta ja selkokielinen vaalikone

Uutena ominaisuutena alue- ja kuntavaalikoneisiin toteutettiin arvokartta, jonka avulla äänestäjät voivat tarkastella ehdokkaiden ja puolueiden sijoittumista. Kartta perustuu ehdokkaiden vastauksiin 14 vaalikoneväittämään ja tarjoaa kokonaisvaltaisemman näkymän ehdokkaan arvopohjaan yksittäisten kysymysten sijaan. Arvokartan perusteena olevat väittämät on laatinut Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jussi Westinen.

Vaaleista riippumatta Keskisuomalainen pitää tärkeänä, että äänestäjät näkevät, mihin ehdokkaat arvokartalla sijoittuvat ja voivat verrata heidän näkemyksiään omaan arvomaailmaansa. Arvokarttoja tullaan käyttämään konsernin vaalikoneissa myös tulevaisuudessa.

Toinen uusi ominaisuus oli selkokielinen vaalikone, joka toteutettiin yhteistyössä Selkomedian kanssa. Selkomedia vastasi vaalikoneen selkokielisen sisällön laatimisesta. Kysymykset pohjautuvat kolmen pääkaupunkiseudun lehden paikallisiin vaalikoneisiin ja ne on muokattu saavutettaviksi selkokielen periaatteiden mukaisesti. Selkomedia tarjoaa paikallista sisältöä vieraskielisille ja muille helppoa suomen kieltä tarvitseville.

Reealiaikaiset tulokset

Vaalikoneen lisäksi Vaalikonepalvelu toimitti Keskisuomalaiselle vaalitulospalvelun. Reaaliaikainen tulospalvelu tarjosi yleisölle tietoa muun muassa ääntenlaskennan etenemisestä, eniten ääniä saaneista ehdokkaista ja puolueista sekä äänestysaktiivisuudesta molemmissa vaaleissa.

Keskisuomalaisen vaalikone julkaistiin yleisölle 5. maaliskuuta. Ennakkoäänestys järjestettiin kotimaassa 2.–8. huhtikuuta, ja varsinainen vaalipäivä oli sunnuntaina 13. Huhtikuuta.

"Vaalipalveluiden tekniseen suorituskykyyn voi luottaa – se tekee vaaleihin valmistautumisesta helppoa ja vaivatonta." Jutta Iistamo-Javanainen, Tekninen projektipäällikkö, Keskisuomalainen Oyj

Kuvat: Johanna Erjonsalo