Mitä puolue hyötyy omasta vaalikoneesta?
Varpu Kekkonen • 13. maaliskuuta 2026
Suurin osa suomalaisista äänestäjistä tekee valtakunnallisissa vaaleissa valintansa ensisijaisesti puolueen perusteella. Vaalitutkimukset osoittavat, että vaikka yksittäisten ehdokkaiden merkitys on vuosikymmenten aikana kasvanut, puolue on edelleen monelle keskeinen tekijä äänestyspäätöksessä.
Puolueen valinnan jälkeen äänestäjän on vielä löydettävä ehdokas puolueen listalta. Samassa vaalipiirissä voi olla kymmeniä ehdokkaita, joiden näkemyksiä ja painotuksia ei ole helppo vertailla nopeasti. Vaalikone helpottaa sopivan ehdokkaan löytämistä.
Puolueen näkökulmasta oma vaalikone toimii samalla kampanjatyön tukena. Se helpottaa ehdokkaiden esittelyä ja vähentää kampanjan aikana tehtävää manuaalista työtä.
Lisää näkyvyyttä puolueen omille verkkosivuille
Puolueiden viestintä- ja vaalikampanjatiimit tekevät paljon työtä sen eteen, että äänestäjät tutustuvat puolueen ohjelmaan, tavoitteisiin ja ehdokkaisiin. Silti suuri osa äänestäjistä käyttää vaalikoneita mediatalojen sivuilla eikä välttämättä päädy puolueen omalle verkkosivustolle.
Kun vaalikone sijaitsee puolueen sivustolla, äänestäjänäkee samalla ajankohtaisia teemoja, linjauksia ja muuta vaalisisältöä. Samalla hän voi tutustua puolueen ohjelmaan, ehdokkaisiin sekä esimerkiksi vaalirahoituksen keräämiseen liittyviin sivuihin.
Selkeämpi tapa löytää sopiva ehdokas
Suomen avoin listavaalitapa tarkoittaa, että äänestäjä valitsee ehdokkaan, mutta ääni lasketaan samalla myös puolueelle. Tästä syystä moni äänestäjä päättää ensin puolueen ja vasta sen jälkeen sopivan ehdokkaan puolueen listalta.
Puolueen omassa vaalikoneessa äänestäjä vastaa politiikan teemoja koskeviin kysymyksiin ja näkee tuloksissa, ketkä puolueen ehdokkaista ovat lähimpänä hänen näkemyksiään. Tulossivulta pääsee tarkastamaan, miten ehdokkaiden vastaukset suhteutuvat äänestäjän vastauksiin. Ehdokasprofiiliin on mahdollista lisätä linkit esimerkiksi sosiaalisen median kanaville sekä ehdokkaan omille sivuille.
Koska mukana ovat vain puolueen omat ehdokkaat, vaalikone ohjaa valintaa puolueen sisällä.
Mahdollisuus korostaa puolueen keskeisiä vaaliteemoja ja alueellisia kysymyksiä
Puolueen omassa vaalikoneessa kysymykset voidaan rakentaa tukemaan puolueen keskeisiä teemoja ja vaaliohjelmaa. Vaalikoneessa voi nostaa esiin juuri niitä politiikan osa-alueita, jotka ovat kampanjassa keskeisiä, jolloin äänestäjälle muodostuu selkeämpi kuva puolueen linjauksista ja painotuksista.
Vaalit käydään Suomessa vaalipiireittäin, ja eri alueilla korostuvat usein erilaiset poliittiset teemat. Vaalikoneessa kysymyksiä voidaan toteuttaa myös vaalipiirikohtaisina. Aloitusnäytöllä äänestäjä valitsee ensimmäisenä oman vaalipiirinsä. Tämän jälkeen hänelle näytetään vain kyseisen alueen ehdokkaat ja valtakunnalliset sekä mahdolliset aluekohtaiset kysymykset. Näin ehdokkaita voidaan vertailla myös paikallisten teemojen näkökulmasta.
Vaalikone toimii myös ehdokasgalleriana
Ehdokasgallerian rakentaminen on monelle puolueelle työläs vaihe kampanjassa. Tiedot kerätään eri lähteistä, kuvia saattaa puuttua ja erilaisia päivitystarpeita nousee esille vaalikampanjoinnin aikana.
Kun ehdokkaat täyttävät tietonsa järjestelmään, muodostuu samalla automaattisesti ehdokasgalleria. Jokaiselle ehdokkaalle syntyy oma ehdokaskortti, jossa näkyvät kuva sekä taustakysymyksiin annetut vastaukset.
Puolueen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että erillistä ehdokasgalleriaa ei tarvitse rakentaa tai ylläpitää verkkosivujen sisällönhallintajärjestelmässä. Galleria päivittyy automaattisesti ehdokkaiden syöttämien tietojen perusteella.
Ymmärrystä äänestäjien näkemyksistä
Vaalikone tuottaa myös arvokasta tietoa äänestäjien näkemyksistä. Puolueen käytössä olevasta hallintanäkymästä voidaan tarkastella vastauksia kysymyskohtaisesti ja nähdä, miten vaalikonetta käyttäneiden äänestäjien vastaukset jakautuvat eri vaihtoehtojen välillä. Samalla järjestelmästä voidaan tarkastella myös ehdokkaiden vastauksia ja nähdä, miten puolueen ehdokkaat ovat vastanneet eri kysymyksiin.
Tällainen tieto auttaa puolueita hahmottamaan, mitkä aiheet kiinnostavat äänestäjiä ja missä kysymyksissä mielipiteet jakautuvat. Vaalikoneesta saatava tieto voi tukea puolueen viestintää ja toiminnan suunnittelua laajemminkin.
Osa modernia kampanjatyötä
Poliittinen viestintä on siirtynyt yhä vahvemmin verkkoon. Äänestäjät etsivät tietoa digitaalisista palveluista ja tekevät päätöksiään niiden pohjalta.
Vaalikone on tässä ympäristössä luonteva osa kampanjatyötä. Se tuo äänestäjät puolueen omille sivuille, helpottaa ehdokkaan löytämistä puolueen sisältä ja samalla vähentää puolueorganisaation manuaalista työtä. Siksi oma vaalikone on yhä useammin keskeinen osa modernia vaalikampanjaa.
Varpu Kekkonen
Liiketoimintapäällikkö
varpu.kekkonen@vaalikonepalvelu.fi
Ota meihin yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä teille sopiva kokonaisuus seuraavia vaaleja varten.
Ensimmäinen äänestyskerta on monelle nuorelle merkittävä hetki.
Vaalien lähestyessä median tavoitteena on auttaa äänestäjiä sopivimman ehdokkaan ja puolueen löytämisessä. Vaalikone on yksi tärkeimmistä työkaluista niin ehdokkaan kuin äänestäjän näkökulmasta.
Vaalikone soveltuu erilaisten toimijoiden, kuten yhdistysten, liittojen sekä yritysten vaalien toteuttamiseen. Tutustu vaalikoneen ominaisuuksiin.
Webscalen palveluvalikoimasta löytyvä Vaalikone-palvelu ja ehdokastuki auttavat yrityksiä ja muita toimijoita tuottamaan laadukkaita vaalikoneita, jotka vastaavat sekä ehdokkaiden että äänestäjien tarpeisiin. Tänä syksynä Vaalikone-palvelu on ollut aktiivisessa käytössä seurakuntavaalien alla. Seuraavan kerran koneet hyrähtävät käyntiin vielä suuremmalla mittakaavalla kevään 2023 eduskuntavaaleja varten. Usein hieman näkymättömämpään rooliin jäävällä ehdokastuella on keskeinen rooli vaalikoneen toimivuuden takaamisessa. Tukipalvelumme neuvoo ja auttaa ehdokkaita kaikissa vaalikoneen täyttämiseen ja profiilin luontiin liittyvissä kysymyksissä. Vaalikoneet ovat merkittävä työkalu ehdokkaille ja äänestäjille Vaalikoneiden merkitys jatkaa kasvuaan Suomessa. Me suomalaiset harjoitamme demokratiaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja hallinnon tasoilla, minkä johdosta vaaleja on lukumäärällisesti paljon. Samalla ihmisillä on kuitenkin nyky-yhteiskunnissa entistä vähemmän mahdollisuuksia ja intoa tehdä työlästä taustatutkimusta valistuneen äänestyspäätöksen eteen. Puolueiden ja ehdokkaiden kirjo on Suomessa moninainen, mutta samalla ne ovat tulleet lähemmäksi toisiaan. Pitkät listat ehdokkaita ja puolueiden välisten suurten eroavaisuuksien hälveneminen tekevät ehdokkaan valinnasta äänestäjälle entistä haastavampaa. Näitä taustoja vasten vaalikoneiden suosio on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana: ne tarjoavat ehdokkaille tasavertaisen mahdollisuuden kantojensa esittelyyn sekä auttavat äänestäjiä rajaamaan sopivia ehdokkaita suuristakin pooleista. Vaalikoneessa täytettävä profiili mahdollistaa ehdokkaan oman persoonallisuuden ja näkemysten kattavan esittelyn - profiiliin voi kirjallisesti perustella vastauksiaan, lisätä linkkejä sosiaalisen median profiileihin sekä ladata valokuvan lisäksi jopa videoklippejä. Tampereen yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan yksi vaalikoneiden suurimmista anneista on se, että ne mahdollistavat kaikille ehdokkaille tasavertaisesti näkyvyyttä ja alustan, jolla tuoda kantojaan esille. Esimerkiksi myös pienemmillä kampanjabudjeteilla operoivat tai vaikkapa ensimmäistä kertaa ehdolle asettuvat ehdokkaat pystyvät vaalikoneiden ansiosta näyttäytymään äänestäjille äärimmäisen matalalla kynnyksellä. Myös me Webscalella näemme tämän yhtenä Vaalikone-palvelun keskeisenä vahvuutena. On kuitenkin olennaista pitää mielessä, että vajavaisesti täytetyt profiilit heikentävät näkyvyyttä ja vaalikoneen optimaalista toimintaa. “Vaalikone on yhtä hyvä kuin siellä olevien ehdokkaiden määrä” , toteaa Webscalen toimitusjohtaja Tero Kauhanen. On siis tärkeää, että käyttökokemuksesta jää myönteinen mielikuva, jotta ehdokkaat täyttävät vaalikoneita mielellään jatkossakin. Webscalen ehdokastuki työskentelee positiivisen käyttökokemuksen ja tasavertaisuuden varmistamiseksi Vaalikoneen saavutettavuus takaa monenlaisista lähtökohdista tuleville ehdokkaille yhtäläiset mahdollisuudet tuoda näkemyksensä äänestäjien tietoisuuteen. Meidän tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki halukkaat ehdokkaat pystyvät täyttämään profiilinsa onnistuneesti vaalikoneeseen. Jotkut tarvitsevat tässä enemmän tukea kuin toiset. Seurakuntavaalien ehdokastuessa tuli kuitenkin hyvin esille, kuinka tässä prosessissa kaikenlaisilta ehdokkailta nousee laaja skaala kysymyksiä ja tukitarpeita profiilin täyttämisen eri vaiheissa. Tasavertaisuuden toteutumisessa keskeistä on esimerkiksi se, etteivät kenenkään tietotekniset valmiudet estä vaalikoneeseen osallistumista. Me ehdokastuessa pyrimme kuromaan tätä kuilua umpeen. Epäilemättä yleisin saamamme tukipyyntö liittyy valokuvan lataukseen. Pintapuolisesti yksinkertaiselta vaikuttava tehtävä on itse asiassa varsin ongelmallinen tänä päivänä, sillä kuvien tiedostomuotoja ja -kokoja löytyy laidasta laitaan ja vielä pellollekin. Valokuva on vaalikoneessa äärimmäisen keskeisessä roolissa, sillä luonnollisesti ehdokas jää äänestäjille paremmin mieleen mikäli nimeen on saanut yhdistettyä myös kasvot. Niinpä me ehdokastuessa ratkomme päivittäin ison pinkan kuvien lataamiseen liittyviä ongelmia. Tämän tapausluokan lisäksi yleisiä ovat esimerkiksi vaikeudet kirjautua palveluun ja jatkaa aikaisempien vastausten täydentämistä. Vaalikoneen merkitys ehdokkaille tulee hyvin esille siinä vaiheessa, kun ehdokasprofiilien muokkausperiodi on tulossa päätökseensä. Tukipalvelun postilaatikko tulvii yhteydenottoja samalla otsikolla tai jollain sen variantilla: “ovatko vastaukseni varmasti teillä tallessa?”. Vaalikone on ehdokkaille tärkeä työkalu ja niiden huolelliseen täyttämiseen käytetään paljon aikaa. Vaalikoneita on usein myös paljon tarjolla - erityisesti valtakunnallisten vaalien aikaan - mikä tekee niihin vastaamisesta ehdokkaille varsin työlästä. Näin ollen on tärkeää, että mikäli tarve tuelle tai ihan vain vastausten tallentumisen tuplachekkaukselle nousee, siihen on nopeasti apua tarjolla. Ehdokastuessamme pyritään varmistamaan, että juuri kyseisen vaalikoneen käytöstä jää positiivinen mielikuva, ja että jokaisella ehdokkaalla on ollut mahdollisuus osallistua tähän suomalaisen demokratian keskeiseen työvälineeseen. Toisaalta tukipalveluun kilahtelevat yhteydenotot ovat myös meille erittäin tärkeä palanen laadunvarmistuksessa ja palvelujen kehittämisessä. Näillä mietteillä suuntaamme innolla kohti ensi kevään eduskuntavaaleja ja vaalikoneita. - Anni Kirjoittaja työskentelee Webscalella ehdokastuessa ja opiskelee valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2022.
Vaalikoneilla on Suomessa lähes 30 vuoden historia ja niitä käytetään kotimaassamme erityisen paljon. Vaalikoneilla on suuri merkitys etenkin nuorten äänestyskäyttäytymiseen ja tulevaisuudessa niiden merkityksen arvioidaan kasvavan entisestään. Webscalella on pitkä kokemus vaalikoneiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Kokemus on tuonut myös näkemystä siitä, millainen on hyvä vaalikone ja millaisia asioita esimerkiksi vaalikysymysten laatimisessa kannattaa ottaa huomioon. Ota selvää, mitä asioita jokaisen olisi hyvä tietää vaalikoneista! 1. Vaalikoneilla on pitkä historia Vaalikoneilla on maailmalla pitkät perinteet. Yleisradio julkaisi vaalikoneen Suomessa EU-vaalien yhteydessä vuonna 1996 eli 27 vuotta sitten. Maailman ensimmäisen verkkosivun julkaisusta oli tällöin kulunut vain 5 vuotta. Ylen pitkäaikaista toimittajaa Erkki Vihtosta pidetään vaalikoneen isänä, sillä hän keksi idean vaalikoneesta yrittäessään kehittää A-studion tuoreille nettisivuille uutta sisältöä (Varho, 2016). Inspiraatio syntyi vuoden 1996 Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja CNN:n nettisivuilla olleesta interaktiivisesta kyselystä, jossa oli koostettu ehdokkaiden puheista ja mielipiteistä lyhyt kysymyspatteri. Kyselyyn vastaamalla äänestäjä sai tietää, kumpi ehdokkaista oli lähempänä omia vastauksia. Tästä poiketen A-studion vaalikoneessa pyydettiin ehdokkaita vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin suoraan itse ja sitten verrattiin kansalaisten vastauksia ehdokkaiden vastauksiin. Tämä Vihtosen keksimä vaalikoneen perusidea on vielä tänäkin päivänä sama. Yleisradion ensimmäinen vaalikone saattoikin olla paitsi Suomen, mahdollisesti myös koko maailman ensimmäinen verkossa toimiva vaalikone (Varho, 2016). Ylen pilotin jälkeen muut mediat ja toimijat seurasivat ideaa nopeasti perässä. Maailman ensimmäisiin vaalikoneisiin lukeutuu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoima Nuorten vaalikone. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa myös vuonna 1996 Harava-nimellä. Nuorten vaalikone on perinteisesti koonnut yhteen nuoria koskettavia kysymyksiä ja teemoja. [Allianssi, 2023] Kiintoisa fakta on, että molemmat jo vuosikymmenten ajan vaalikoneita toteuttaneet toimijat ovat tällä hetkellä Webscalen asiakkaita. Eduskuntavaaleihin 2023 toteutetut vaalikoneet löydät Allianssin osalta täältä ja Ylen osalta täältä. Vaalikoneiden kansainvälinen historia ulottuu vain hieman suomalaisia vaalikoneita pidemmälle. Ensimmäisenä vaalikoneena alan tutkimuksessa on nostettu Alankomaiden StemWijzer-sovellus. Se toteutettiin valtakunnallisena verkkoversiona vasta vuonna 1998, mutta printtiversio alkoi ilmestyä lehdissä jo 1980-luvun loppupuolella (Borg & Koljonen, 2020). 2. Vaalikoneissa on hiottu prosessi Vaalikoneiden taustalla on yleensä monien kuukausien suunnittelu- ja toteutustyö. Ennen kuin vaalikone aukeaa suurelle yleisölle, vaalikoneen tarjoaja miettii ja päättää kysymykset ja ominaisuudet, joita vaalikoneessa on. Tämän jälkeen kutsutaan ehdokkaat vastaamaan vaalikoneen kysymyksiin. Ehdokkaille on suunniteltu vaalikoneeseen oma käyttöliittymä; ehdokaskone, jossa ehdokkaat pääsevät täyttämään oman profiilin vaalikoneeseen. Webscalella ehdokkaiden apuna toimii oma ammattitaitoinen ehdokastuki, joka varmistaa vaalikoneen toimivuuden ehdokkaille. Ehdokastuen toiminnasta voit lukea lisää täällä. Ehdokkaiden vastausajan jälkeen vaalikoneet avataan yleisölle yleensä 1-2 kuukautta ennen vaaleja. Varsinainen äänestäjille suunnattu vaalikone on kaikille näkyvä palvelu, jossa äänestäjät voivat vastata samoihin vaalikysymyksiin, mihin ehdokkaat ovat vastanneet ja löytää siten itselleen sopivan ehdokkaan. 3. Vaalikoneissa kysymyksenasettelut ovat tärkeitä Vaalikoneen kysymyksiä laadittaessa on tärkeää huomioida kysymysten selkeä muotoilu ja kysymysten määrä. Tyypillisin virhe vaalikoneissa on liian suuri kysymysmäärä, mikä ei houkuttele ehdokkaita eikä sen enempää äänestäjiä vastaamaan vaalikoneen kysymyksiä loppuun asti. Webscalella on kokemuksen kautta opittu, että yleensä hyvä kysymysmäärä vaalikoneissa on n. 10-30 kysymystä. Webscalen seniorikonsultin Hannu-Pekka Hakamäen mukaan: “Hyvä kysymysmäärä on ehkä liian subjektiivinen, sillä esimerkiksi pikavaalikoneessa noin 10 kysymystä on hyvä määrä, mutta 20-30 on määrä, jolla saadaan esiin tarpeeksi eroja ehdokkaiden välille, kuitenkin niin että vaalikoneen täyttäminen ei ole liian työlästä tai aikaaa vievää loppukäyttäjille.” Kysymysten lisäksi kannattaa miettiä tarkkaan myös vastausvaihtoehtojen määrää. Esimerkiksi monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehtoja kannattaa olla maksimissaan 6-7 kappaletta. Vaalikoneet mahdollistavat erilaisten kysymystyyppien käytön ja tällä hetkellä vakiintuneimpia kysymystyyppejä ovat kyllä/ei, monivalinta, prioriteettilista sekä Likert -asteikko. Käytetyin kysymystyyppi “Likert-asteikko” on vastausasteikko, jolla selvitetään mielipide-eroja. Vastaajat arvioivat asenneväittämiä viisiportaisella asteikolla, jonka vastausvaihtoehdot ovat esimerkiksi: täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Useat vaalikoneet laskevat käyttäjän ja ehdokkaan valintojen etäisyyttä toisistaan viisiportaisella asteikolla. Aluksi jokainen ehdokas on käyttäjälle yhtä sopiva, mutta etääntyy tästä sen mukaan, montako pykälää vastaukset eroavat toisistaan. Hakamäen mukaan: “Kysymystyypeistä likert-asteikolla toteutetut väittämä -kysymykset ovat helpoin ja tutuin käyttäjille ja siksi niitä kannattaa suosia. Myös muita kysymystyyppejä voi lisätä tuomaan mielenkiintoa koneeseen (esim. monivalinta), mutta näitä ei kannata olla liikaa, sillä niihin vastaaminen on työläämpää ja vie enemmän aikaa loppukäyttäjiltä.” Toimiva vaalikonekysymys pitää lisäksi olla helposti ymmärrettävä, jolloin se kannattaa muotoilla mahdollisimman selkeästi, ettei sitä voi tulkita usealla eri tavalla. Vaikeaselkoisuus aiheuttaa haittaa sekä ehdokkaille että konetta käyttäville äänestäjille ja molempien pitäisi pystyä ymmärtämään kysymys samalla tavalla (Laakso, 2023). Yleensä kysymys kannattaa tiivistää mahdollisimman lyhyeksi ja ytimekkääksi. Tämän lisäksi vaalikoneissa voi usein lisätä kysymyksen yhteyteen selitteen, jossa voi avata kysymyksen taustoja vielä enemmän. 4. Vaalikoneissa suomalaiset ovat kärkikäyttäjiä Vaalikoneita käytetään Suomessa erityisen paljon ja Suomi onkin yksi vaalikoneiden kärkimaista, kun käyttäjämäärät suhteutetaan äänioikeutettujen määrään. Vuonna 2019 pidetyissä eduskuntavaaleissa oli tarjolla 22 erilaista vaalikonetta (Borg & Koljonen, 2020) ja tämän kevään 2023 eduskuntavaaleissa on avattu myös jo lähemmäs 20 vaalikonetta. Tampereen yliopiston politiikan tutkijat Sami Borg ja Kari Koljonen pitävät yhtenä suosion syynä suomalaista ehdokaskeskeistä vaalijärjestelmää. Suomessa on käytössä vaalijärjestelmä, jossa ehdokkaan äänestäminen on pakollista. Äänestäjä äänestää suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Tämän takia vaalikoneet ovat yleensä ehdokasvaalikoneita, jotka jäsentävät ehdokkaiden mielipiteitä ja niiden eroja. Monissa muissa maissa vaaleissa äänestetään vain puoluetta, jonka takia vaalikoneet jäsentävät puolueiden välisiä eroja. (Borg & Koljonen, 2020) Valtakunnallisten vaalien lisäksi vaalikoneita käytetään paljon myös esimerkiksi edustajisto- tai valtuustovaaleissa. Yhdistykset, liitot ja erilaiset järjestöt kaipaavat yhä enemmän omiin vaaleihinsa avuksi vaalikoneen, joka helpottaa ehdokkaiden esittelyä äänestäjille. Webscale tarjoaakin myös pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna. 5. Vaalikoneilla on suuri merkitys nuorille Vaalikoneilla on tutkitusti suuri merkitys erityisesti nuorten äänestyskäyttäytymiseen. Vaalikoneet aktivoivat nuoria äänestämään ja vaikuttavat nuorten ehdokasvalintoihin. Tampereen yliopiston politiikan tutkijoiden Sami Borgin ja Kari Koljosen (2020) tekemän tutkimuksen mukaan vaalikoneet ovat suomalaisnuorten tärkein äänestyspäätösten tietolähde. Borgin ja Koljosen (2020) Käyttöliittymä vaaleihin -tutkimuksessa selvitetään vaalikoneiden käyttöä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa sekä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista vastaajista joka toinen katsoi, että vaalikoneet olivat lisänneet heidän kiinnostustaan äänestämiseen ja yli puolet heistä sanoi, että vaalikoneiden ehdokassuositukset olivat vaikuttaneet omaan äänestyspäätökseen. Lähes puolet (47 %) nuorista äänestäneistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon omaan puoluevalintaan ja jopa 69 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalikoneilta saaduilla tiedoilla oli ollut hyvin tai melko tärkeä merkitys siihen, ketä äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ylen teettämästä vaalisisältöjen vaikuttavuutta vuoden 2021 kuntavaaleissa tutkivasta tutkimuksesta käy ilmi, että 61 prosenttia 18–29-vuotiaista suomalaisista kertoo etsineensä Ylen sisällöistä tietoa vaaleista ja 44 % sai Ylen vaalikoneesta apua ehdokkaan valinnassa. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Ylen vaalikonetta käytti 77 % nuorista. (Yle, 2021) Nuoret käyttävät siis tutkitusti vaalikoneita eniten. Nuorten ja opiskelijoiden lisäksi vaalikoneista ovat eniten hyötyneet väestöryhmät, joiden into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on keskimääräistä vähäisempää. Tällaisia ryhmiä ovat tutkijoiden Borg ja Koljonen (2020) mukaan matalammin koulutetut ja työttömät. 6. Vaalikoneet kehittyvät tulevaisuudessa Tulevaisuudessa yhä useampi, nuori tai vanha, hakee itselleen sopivia ehdokkaita vaalikoneiden avulla. Näin ollen vaalikoneiden merkitys ja vaikutus äänestyskäyttäytymiseen tulee kasvamaan entisestään. Todennäköisesti vaalikoneet ovat tulevaisuudessa myös entistä monipuolisempia. Ehdokkaat tulevat epäilemättä käyttämään enemmän aikaa vaalikoneiden huolelliseen täyttämiseen sekä oman monipuolisen ehdokasprofiilin luomiseen. Vaalikoneiden tulevaisuus riippuu Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan paljolti median elinvoimaisuudesta. Mikäli median resurssit kutistuvat, vaalikoneidenkin kehitys voi pysähtyä ja journalismi voi taantua tulosten referoinniksi. Vaalikonekysymykset ovat olleet tähän mennessä pääosin relevantteja ja tarjonneet äänestäjille apua äänestämistä koskeviin valintoihin, mutta tulevaisuutta saattaa myös uhata kysymyksenasettelujen motiivien hämärtyminen. Tutkijat eivät poissulje sitä, että tulevaisuuden vaalikoneissa painottuisivat politiikkakysymysten sijaan esimerkiksi viihdyttävät kysymykset ja oheissisällöt, joiden avulla saataisiin nostettua vaalikoneiden kävijämääriä (Borg & Koljonen, 2020). Lähteet: Allianssi, 2023. https://nuorisoala.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuorten-vaalikone/ . Viitattu 17.2.2023. Borg, S. & Koljonen, K., 2020. Käyttöliittymä vaaleihin, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123860/978-952-359-026-7.pdf?sequence= . Viitattu 8.3.2023. Laakso, V., 2023. Ylen vaalikone on avattu – näin se toimii. https://yle.fi/a/74-20020699 . Viitattu 10.3.2023. Varho, E., 2016. Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen 20 vuotta sitten – kadonneeksi luultu koodi löytyi muuttolaatikosta. https://yle.fi/a/3-9115786 . Viitattu 17.2.2023. Ylen tiedote, 2021. Yle tärkeä tiedonlähde nuorille kuntavaaleissa – selvitimme jälleen vaalisisältöjen merkittävyyttä suomalaisille. https://yle.fi/aihe/a/20-10001299 . Viitattu 17.2.2023. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran maaliskuussa 2023.
Pääperiaatteemme on tehdä luotettavia ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka ovat helppokäyttöisiä niin äänestäjille, ehdokkaille kuin vaalikoneen perustajille. Onnistumme siinä, koska meillä on tietoa vaaleihin liittyvistä prosesseista, ja vuosien kokemus on auttanut kehittämään vaalikoneista aina vain parempia ja helppokäyttöisempiä. ”Kun Webscale perustettiin, melkein ensimmäisinä töinä teimme vaalikoneen Helsingin Sanomille vuoden 2014 europarlamenttivaaleihin. Heillä tuolloin käytössä ollut ratkaisu oli tullut tiensä päähän ja uudelta ratkaisulta haluttiin erityisesti, että palvelun taustalla oleva tekniikka toimii varmasti ja moitteettomasti. Tiiviissä yhteistyössä HS:n kanssa suunnittelimme ja toteutimme skaalautuvan vaalikone- ja tulospalvelun palvelinpuolesta käyttöliittymään asti” , Webscalen CEO Tero Kauhanen kertoo. Sana Webscalen vaalikoneosaamisesta kiiri pian muillekin mediataloille ja yhteydenottoja tuli seuraavien vaalien aikana useilta tahoilta. Nyt olemme vuosien aikana tehneet vaalikoneratkaisuja Ylen ja Helsingin Sanomien lisäksi esimerkiksi Keskisuomalaiselle sekä Alma Medialle , joka päätti käyttää vaalikonetta ja tulospalvelua 17 eri mediassaan eli Iltalehden, Kauppalehden, Uuden Suomen, Talouselämän, Satakunnan Kansan ja Aamulehden sekä 11 paikallislehden verkkosivuilla. Mikä oikeastaan on vaalikone ja mitä sen takana on? ”Vaalikone on vakiintunut nimi, mutta osa käyttää myös nimeä ehdokaskone, joka oikeastaan kuvaa sitä paremmin. Palvelussa ehdokkaat nimittäin ottavat kantaa erilaisiin väittämiin ja kysymyksiin ja äänestäjät etsivät sen avulla sopivaa ehdokasta” , Tero Kauhanen selittää. ”Vaalikoneessa ehdokkaat siis vastaavat mediatalon tai muun palveluntarjoajan määrittelemiin kysymyksiin. Me olemme teknologiatoimittaja ja emme tietenkään ota kantaa sisältöön. Tarjoamme pilvipalveluina toimivan teknisen alustan ratkaisulle sekä vaali- ja tulospalveluihin erikoistuneen asiantuntijatiimin tuen asiakkaallemme.” Vaalikone vaikuttaa Eduskuntavaalit, kuntavaalit, presidentinvaalit, europarlamenttivaalit… Moni ei tule ajatelleeksi, miten suuri käyttäjämäärä vaalikoneilla on ja minkälainen vaikutus niillä on äänestysinnokkuuteen. Tero Kauhanen korostaa vaaliratkaisuissa ja vaalikoneissa niiden merkitystä vaalikäyttäytymiseen. ”On tunnustettu asia, että useissa vaaleissa äänestysprosentit ovat välillä matalia. Me näemme, että vaalikoneilla voidaan vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen, ja teemme töitä esimerkiksi sen eteen, että saamme nuoret vaalikoneen ääreen ja äänestämään. Tänä päivänä perusoletuksena kaikki palvelut ovat responsiivisia ja miellyttäviä käyttää, ja tämä on myös lähtökohtana vaalikonepalveluissa. Lisäksi verkkopalveluiden saavutettavuus korostuu. Mahdollisimman vuorovaikutteiset asiat on tärkeitä, joten olemme rakentaneet vaalikonetta myös pelillistämisen kautta sellaiseksi, että se houkuttelee vastaamaan loppuun asti. Myös chattityyppiset ratkaisut kiinnostavat joitakin kohderyhmiä.” ”Työmme on jatkuvaa innovaatiota. On mielenkiintoista seurata, miten toteuttamamme palvelut otetaan vastaan” , Kauhanen miettii. Yhtä tärkeää, kuin nuorten huomioiminen, on iäkkäiden äänestäjien huomioiminen. Webscalen rakentaman vaalikoneen täytyy siis olla saavutettava ja helppokäyttöinen myös heille. Vaalikoneita myös liitoille ja yhdistyksille Webscale on tehnyt ohjelmistokehitysyhtiönä vaalikoneita koko maan vaaleja varten, mutta niiden myötä on tullut kyselyitä myös pienemmiltä toimijoilta, esimerkiksi puolueilta, liitoilta tai yhdistyksiltä. Myös valtakunnallisten vaalien yhteydessä on eri tahoilla tarvetta tuoda omia painotuksia vahvemmin esille. Siksi olemme voineet tehdä yhteen asiaan keskittyviä vaalikoneita, joissa voi olla kyse vaikkapa nuorten äänistä tai muusta aiheista. Yhdistyksillä tai puolueilla taas on erilaisia valtuustovaaleja ja ehdokasvaaleja. ”Totesimme, että haluamme palvella myös näitä pienempiä toimijoita vaalikoneratkaisuillamme. Nyt voimme tarjota pienemmille toimijoille vaalikoneen kustannustehokkaasti helppokäyttöisenä vaalikonepalveluna” , Tero Kauhanen kertoo. Webscalen Senior Cloud Architect Hannu-Pekka Hakamäki muistuttaa, että jokainen vaali on vähän omanlaisensa. ”Äänestäjiä on monenlaisia, mutta myös vaaleja on erilaisia, isoja ja pieniä. Meillä on yksi moottori, joka skaalautuu kaikkeen pienemmistä yhdistysvaaleista ja liittovaaleista isoihin kuntavaaleihin. Voimme palvella kaikenkokoisia asiakkaita. Laskentalogiikka on universaali vaalityypistä riippumatta. Kysymykset ja aiheet vain vaihtelevat.” Kaikenkokoisille käyttäjille vaalikoneen perustaminen tehdään helpoksi. Vaikka asiakkaalla ei ole teknistä osaamista, hän pystyy hallinnoimaan vaalikonetta ja pyörittämään sitä täysin itsenäisesti. ”Toki annamme teknistä tukea”, Hakamäki lisää. Asiakkaalle käyttöönotto on mutkaton Mediataloille tehtävät vaalikoneet ovat mittavia digiprojekteja, mutta pienemmille toimijoille vaalikoneen pystyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi. ” Ensin käymme läpi asiakkaamme tarpeet ja varmistamme, että meidän ratkaisumme on heille sopiva. Jos esittelemällämme vaalikonepalvelulla voidaan tarjota oikea ratkaisu, asiakas saa meiltä käyttöoikeudet palveluun ja annamme pääkäyttäjille käyttökoulutuksen. Asiakas pystyy siis itse nopeasti luomaan koneeseen vaalin, tekemään ehdokkaille kysymykset ja kutsumaan ehdokkaat vastaamaan” , Kauhanen kertoo. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia tekniikasta, sillä Webscale tarjoaa sen valmiina pakettina ja palveluna. Koko käytön ajan on mukana vaaliasiantuntija sekä tekninen tukitiimi, jotka tarjoavat apua. Myös kysymysten asetteluun annetaan kokemuksen tuomaa apua. Useimmiten asiakkaalla on oma verkkopalvelu, johon vaalikone sijoitetaan, eli kohderyhmä pääsee käyttämään konetta tutussa paikassa ja tutustumaan ehdokaslistalla oleviin ihmisiin. Valmiissa kokonaisuudessa asiakas voi säätää esimerkiksi värimaailmaa oman brändinsä mukaiseksi. ”Kaikessa on pyritty tämän päivän mutkattomaan digitaaliseen palvelukokemukseen, ja asiakkaan kannalta käyttö on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Toki vaalikonetta voidaan aina myös räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan” , Tero Kauhanen muistuttaa. Sunnuntai-iltana jännitetään Paitsi vaalikoneissa, Webscale palvelee mediataloja ja muita asiakkaita myös vaalien tulospalvelussa. ”Tietotekniikan palvelut pitää rakentaa teknisesti niin, että ne kestävät ison määrän käyttäjiä. Esimerkiksi kun vaalisunnuntaina kello 20 tulokset julkistetaan, kaikki suomalaiset ovat niitä samaan aikaan lataamassa” , Tero Kauhanen kuvailee. Vaalitulospalvelu perustuu oikeaan vaalidataan. Esimerkiksi valtakunnallisissa vaaleissa Oikeusrekisterikeskus kerää ja välittää tulokset mediataloille, jotka ovat palvelun tilanneet. Niillä taas on omia tapojaan tuloksien esittämiseen ja painotuksiin, esimerkiksi maakunnissa omiin alueisiin keskittyen. Tässäkin tulemme apuun. ”Vaalitulospalvelun elinkaari on suhteellisen lyhyt. Se avautuu sunnuntai-iltana, ja aktiivinen aika on illalla ja seuraavana yönä. Silloin on suurin vaalikoneen kuormitus. Lopulta tulokset jäävät verkkoon ja tutkijat voivat hyödyntää dataa.” Sekä äänestäjiä että mediaa kiinnostaa tulosten lisäksi tietenkin se, mitä mieltä ehdokkaat ja läpi menneet ovat asioista. Vaalikoneen yhdistäminen tuloksiin on siinä tilanteessa arvokasta dataa. Vaalikoneet – kokemusta on Vaalikoneen rakentaminen on monen osan kokonaisuus, ja Webscalen menestys koostuu Tero Kauhasen mukaan kolmesta asiasta. ”Taustalla pitää ensinnäkin olla hyvä ymmärrys vaaleista prosessina: mitä eri vaiheissa tapahtuu ja millaisia kiinnostuksia eri sidosryhmillä on. Toinen asia on tekniikan osaaminen. Olemme panostaneet siihen, että meillä on moderneilla teknologioilla rakennettu skaalautuva palvelu. Kolmas asia on jatkuva kehitys. Emme ole jääneet laakereille lepäämään vaan jatkuvasti parannamme vaalikonetta ja mietimme, miten saisimme uusia käyttäjäryhmiä sen pariin.” ”Meidän intressimme on, että meidän asiakkaidemme vaalikoneita käyttäisi mahdollisimman moni ja ihmiset saisivat niistä hyötyä. Haluamme saada ihmiset innostumaan äänestämisestä.” ”Teknisen osaamisen lisäksi vaalikokemus ja -ymmärrys ovat asioita, joista olemme erityisen paljon saaneet hyvää palautetta. Tällä yhdistelmällä voimme tehdä tärkeää kehitystyötä” , Kauhanen sanoo. Hannu-Pekka Hakamäki listaa Webscalen voimaksi luotettavuuden ja skaalautuvuuden: ”Teknisesti isojen vaalikoneiden tekeminen on vaikeaa. On suuri vastuu, isoja käyttäjämääriä ja paljon laskentaa. Me olemme siinä onnistuneet, sillä vaalikoneet ovat olleet luotettavia ja nopeita, Se on vakuuttanut asiakaskunnan.” Vaalikoneessa yksityisyyden suoja on tärkeässä asemassa ja siihen Webscale panostaa. ”Meillä tietoturva on aina äärimmäisen tärkeä asia ja otamme sen huomioon alusta lähtien aina, kun järjestelmiä rakennetaan. Teemme isoille yrityksille ja organisaatioille erittäin tärkeitä palveluita, joissa tietoturva on päällimmäisenä tekijänä. Sama ajattelumalli on luonnollisesti tuotu vaalikoneisiin, sisäsyntyisesti. Toki tietoturva ja helppokäyttöisyys ovat asioita, joiden pitää toimia hyvässä balanssissa keskenään. Siinä olemme onnistuneet” , Hannu-Pekka Hakamäki iloitsee. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran marraskuussa 2020.